Tervehdys.
Olin poissa netti yhteyksistä tovin. Tossa muutama uusi bloog luettavaksi. Huomenna taas pitäis alkaa duuni ja toivottavasti alkaakin. Toivottavasti se myös jatkuu ilman taukoja seuraavat pari kk. Jos näin kät niin täällä tuskin tulee kovin paljoa tapahtumaan vähään aikaan, mutta tauon sattuessa linkoon jotain sälää tiskiin. Nähdään.
Wednesday, January 31, 2007
Chemical Wheelchair
Les’ bos hengessä
Wooaa! Vihdoin saatiin päätökseen tuo edellisen viikonlopun kriketti hulabaloo ja homma palasi jokseenkin normaaliinpaan tilaan. Työnantajan piti palata takaisin päin saman matkaa mistä tultiin ja vielä pidemmällekkin kuvauttaan olkapäänsä. No eihän siinä mitään. Olin siitä asti kun päästiin Sideshow Bobin kanssa mestoille tsiigaillut tos mangopuun alla olevaan tommosta isoo kaapeli rullaa mikä tyhjänä oli roudattu jostain ja nostettu pystyy näin toimien pyöreänä pöytänä, että se olis vitun siisti malaa Les’bos henkisellä meiningillä. Nyt kun näytti et tekemiset saattaa olla aika nolla muutaman seuraavan päivän ajan päätin et vittu mä maalaan sen nyt luvan kanssa tai ilman. Luvan sain helposti ja vielä AUD55 pensseleihin ja maaleihin. Kauppaan heti ja pöytä puun alta pois ja laitoin töpseliksi. Homma lähti heti täysillä päälle, aurinko taivaalla, hyvää musaa korvissa, eskimo täynnä kylmää bissee, röökii. Jotain vanhoi maaleja lojui tos vajan nurkassa ja päätin ratsaa ne heti läpi ja vetää pohjat. Löyty useenpi purkki mut vaan 3 käyttö kelpoista ja niistäkin vaan 2 OK, mutta anyway kyl niil sai jotain aikaseksi. Se oli nopeesti hoidettu ja päätin antaa kuivuu hetken ja uusia virvokkeet. Noissa merkeissä menikin sit loppu päivä nopeesti. Seuraava päivä sama homma käyntiin heti aamusta. Tuon toisen päivän katkas jossain vaiheessa sade kuuro mikä ei haitannut juurikaan koska kädet olikin sopivasti palanut et tauko oli ihan jees. Loppu päivä kului kuitenkin pilvessä mutta sain maalattua maalit loppuun ja suvit puhki. Lakkaa vaille niin valmis kuin se tulisi tällä kertaa tulemaan. Rupes sataan kunnolla ja siirttettiin se tonne vajaan suojaan. Lakat niskaan ja nyt se venaa siellä sään kirkastumista. Ihan vitun siisti! Toimii todellakin vaikka yksin periaatteessa teinkin. James ja sen skidit kävi jotain pientä vetään ja Sideshow Bob veti yhden ympyrän, muut oli liian fausteja. Tämän mantereen siistein
”I shot David to the back for trying to steal my Chemical Wheelchair”
- Mick Jagger, after shooting that bitch Bowie for stealing his table
Wooaa! Vihdoin saatiin päätökseen tuo edellisen viikonlopun kriketti hulabaloo ja homma palasi jokseenkin normaaliinpaan tilaan. Työnantajan piti palata takaisin päin saman matkaa mistä tultiin ja vielä pidemmällekkin kuvauttaan olkapäänsä. No eihän siinä mitään. Olin siitä asti kun päästiin Sideshow Bobin kanssa mestoille tsiigaillut tos mangopuun alla olevaan tommosta isoo kaapeli rullaa mikä tyhjänä oli roudattu jostain ja nostettu pystyy näin toimien pyöreänä pöytänä, että se olis vitun siisti malaa Les’bos henkisellä meiningillä. Nyt kun näytti et tekemiset saattaa olla aika nolla muutaman seuraavan päivän ajan päätin et vittu mä maalaan sen nyt luvan kanssa tai ilman. Luvan sain helposti ja vielä AUD55 pensseleihin ja maaleihin. Kauppaan heti ja pöytä puun alta pois ja laitoin töpseliksi. Homma lähti heti täysillä päälle, aurinko taivaalla, hyvää musaa korvissa, eskimo täynnä kylmää bissee, röökii. Jotain vanhoi maaleja lojui tos vajan nurkassa ja päätin ratsaa ne heti läpi ja vetää pohjat. Löyty useenpi purkki mut vaan 3 käyttö kelpoista ja niistäkin vaan 2 OK, mutta anyway kyl niil sai jotain aikaseksi. Se oli nopeesti hoidettu ja päätin antaa kuivuu hetken ja uusia virvokkeet. Noissa merkeissä menikin sit loppu päivä nopeesti. Seuraava päivä sama homma käyntiin heti aamusta. Tuon toisen päivän katkas jossain vaiheessa sade kuuro mikä ei haitannut juurikaan koska kädet olikin sopivasti palanut et tauko oli ihan jees. Loppu päivä kului kuitenkin pilvessä mutta sain maalattua maalit loppuun ja suvit puhki. Lakkaa vaille niin valmis kuin se tulisi tällä kertaa tulemaan. Rupes sataan kunnolla ja siirttettiin se tonne vajaan suojaan. Lakat niskaan ja nyt se venaa siellä sään kirkastumista. Ihan vitun siisti! Toimii todellakin vaikka yksin periaatteessa teinkin. James ja sen skidit kävi jotain pientä vetään ja Sideshow Bob veti yhden ympyrän, muut oli liian fausteja. Tämän mantereen siistein
”I shot David to the back for trying to steal my Chemical Wheelchair”
- Mick Jagger, after shooting that bitch Bowie for stealing his table
Charters Towers
Wicked
Jossainpäin queenslandia on tämmöinen mesta. Oon ollut täällä noin viikon. Duunin piti alkaa mutta eipä alkanutkaan, onkin yllättäen myöhässä, niin kuin aina. Tänne Charters Towersiin tultiin tsekkaan krikettiä ja huonolla tsägällä mun piti vielä mennä pelaamaankin sitä!! Vittu miten tylsä laji, ei kiinnosta. No vitut siitä, majoituksena toimi omakotitalo ja sen puitteissa olevat vajat ja pihamaa. Croydonin kriketti porukkaa (jossa mun piti myös pelata) rupes illan mittaan saapumaan paikalle enemmänkin ja näin oli juhlat taas pystyssä. Seuraavan aamun matsi alkoi 8.30, toi ratkas aika paljon mun osallistumisen kyseiseen turnaukseen ja onnistuin feidaan. Kuppi teeta naamaan ja hakeen aamupalaa tosta keskustasta. Matkalla pysähdyin toki naapuri puistoon seuraamaan krikettiä just niin pitkäksi aikaa kun tuo aamusavu kesti. Vittu miten kuivaa peliä. Croydonin tiimi hävisi ja jälkipeliä puitiin pitkään kosteissa merkeissä, samoja virheitä ei saanut tehdä seuraavana päivänä. Seuraava aamu toi tullessaan myös uutiset koko vitun turnauksen peruuttamisesta ja pelit siis loppu siihen. Kukaan kriketti ryhmästä ei suinkaan pakannut kamoja ja poistunut kotiin päin vaan juhlat jatkui ehkä jopa iloisempana kuin ennen kun nyt ei ollut enään huolta siitä että tarvii aamulla lähtee pelaamaan. Koko venytetty viikonloppu meni siis melkein kokonaan tossa mangopuun alla istuessa ja ryypätessä. Kauheeta känni autoilua ja epäsoveliasta käyttäytymistä. Hauskaa oli joo.
Jossainpäin queenslandia on tämmöinen mesta. Oon ollut täällä noin viikon. Duunin piti alkaa mutta eipä alkanutkaan, onkin yllättäen myöhässä, niin kuin aina. Tänne Charters Towersiin tultiin tsekkaan krikettiä ja huonolla tsägällä mun piti vielä mennä pelaamaankin sitä!! Vittu miten tylsä laji, ei kiinnosta. No vitut siitä, majoituksena toimi omakotitalo ja sen puitteissa olevat vajat ja pihamaa. Croydonin kriketti porukkaa (jossa mun piti myös pelata) rupes illan mittaan saapumaan paikalle enemmänkin ja näin oli juhlat taas pystyssä. Seuraavan aamun matsi alkoi 8.30, toi ratkas aika paljon mun osallistumisen kyseiseen turnaukseen ja onnistuin feidaan. Kuppi teeta naamaan ja hakeen aamupalaa tosta keskustasta. Matkalla pysähdyin toki naapuri puistoon seuraamaan krikettiä just niin pitkäksi aikaa kun tuo aamusavu kesti. Vittu miten kuivaa peliä. Croydonin tiimi hävisi ja jälkipeliä puitiin pitkään kosteissa merkeissä, samoja virheitä ei saanut tehdä seuraavana päivänä. Seuraava aamu toi tullessaan myös uutiset koko vitun turnauksen peruuttamisesta ja pelit siis loppu siihen. Kukaan kriketti ryhmästä ei suinkaan pakannut kamoja ja poistunut kotiin päin vaan juhlat jatkui ehkä jopa iloisempana kuin ennen kun nyt ei ollut enään huolta siitä että tarvii aamulla lähtee pelaamaan. Koko venytetty viikonloppu meni siis melkein kokonaan tossa mangopuun alla istuessa ja ryypätessä. Kauheeta känni autoilua ja epäsoveliasta käyttäytymistä. Hauskaa oli joo.
Perillä jossain
Niinpä niin, saavuin Australiaan. Lähdin tiistaina 16 aamupäivällä Bangkokista koneella Saigoniin. Vika ilta ei mennytkään 
perus dokaamiseksi niin kuin siellä yleensä pääsee käymään vaan ilta sujui rennon mukavissa merkeissä. Suuri kiitos Weke Kuolemalle seurasta ja röökistä. Saigonissa vittumainen reilu 5h venaamista joka yllättäen venyi jonnekkin yht.8h tuntumaan koneen siellä ollessa myöhässä. Lento Sydneyhin ja siellä se perus OZ venaaminen et pääsee siitä rakennuksesta ulos. Otin ylihintaisen dormi majoituksen Sydneyn keskustasta yhdeksi yöksi ja seuraavana aamuna viiden aikaan sai kammeta itsensä takaisin samalle lentokentälle ja koneella kohti Townsvilleä. Sieltä piti ottaa vielä bussi toisaalle ja sitähän joutui muutaman tunnin venaan. 6h bussissa ja vihdoin osapuilleen mestoilla. Rodney olikin yllättäen vastassa ja matka jatkui välittömästi. Perille ei suinkaan päästy vielä pitkään aikaan vaan matka ohjaitui Deonen mestoille jossa nostettiin tölkkiä huulille ja seurattiin epäsäännöllisesti erittäin tylsää Australian open skabaa. Vittu nyt vasta muistin kun taas näin, tääl on tapana tehdä tyhjästä tölkistä tommonen vaihtoehto luna ja imee siitä sit alumiinit keuhkoihin. Aika karstaa.
Jossain vaiheessa yötä lihakset grilliin ja safkaa naamaan. Vasta kun kuski oli kyllästynyt selvinpäin oloon ja jengi rupes oleen päissään päästiin lähtemään ja olin perillä joskus yhden aikaan aamulla. Reilu 60h meni tähän matkaan, aika perseestä mutta onneks olo suhteet ei olleet ne kaikista paskimmat mahdolliset. Nyt täs sit venailen et milloin alkaa duunit. Parin päivän päästä ruvetaan pakkaamaan kamoja ja sit ne pitää ilmeisesti siirtää jonnekkin. Veikkaan että joudun heti auton rattiin ja baanalle. Eilen sain kyllä jo vähän kosketusta taas työelämään ja tänään sen kyllä huomaa. Pari minuuttia rautakangen kanssa heilumista ja muutamat lapioinnit ja kädet kuoriutui nahasta heti. Selkä puoli myös kankeena ja käsissä tuntuu et jotain tuli roudattua eilen. Tästä se taas lähtee. Ruoka on lihaa.
perus dokaamiseksi niin kuin siellä yleensä pääsee käymään vaan ilta sujui rennon mukavissa merkeissä. Suuri kiitos Weke Kuolemalle seurasta ja röökistä. Saigonissa vittumainen reilu 5h venaamista joka yllättäen venyi jonnekkin yht.8h tuntumaan koneen siellä ollessa myöhässä. Lento Sydneyhin ja siellä se perus OZ venaaminen et pääsee siitä rakennuksesta ulos. Otin ylihintaisen dormi majoituksen Sydneyn keskustasta yhdeksi yöksi ja seuraavana aamuna viiden aikaan sai kammeta itsensä takaisin samalle lentokentälle ja koneella kohti Townsvilleä. Sieltä piti ottaa vielä bussi toisaalle ja sitähän joutui muutaman tunnin venaan. 6h bussissa ja vihdoin osapuilleen mestoilla. Rodney olikin yllättäen vastassa ja matka jatkui välittömästi. Perille ei suinkaan päästy vielä pitkään aikaan vaan matka ohjaitui Deonen mestoille jossa nostettiin tölkkiä huulille ja seurattiin epäsäännöllisesti erittäin tylsää Australian open skabaa. Vittu nyt vasta muistin kun taas näin, tääl on tapana tehdä tyhjästä tölkistä tommonen vaihtoehto luna ja imee siitä sit alumiinit keuhkoihin. Aika karstaa.Jossain vaiheessa yötä lihakset grilliin ja safkaa naamaan. Vasta kun kuski oli kyllästynyt selvinpäin oloon ja jengi rupes oleen päissään päästiin lähtemään ja olin perillä joskus yhden aikaan aamulla. Reilu 60h meni tähän matkaan, aika perseestä mutta onneks olo suhteet ei olleet ne kaikista paskimmat mahdolliset. Nyt täs sit venailen et milloin alkaa duunit. Parin päivän päästä ruvetaan pakkaamaan kamoja ja sit ne pitää ilmeisesti siirtää jonnekkin. Veikkaan että joudun heti auton rattiin ja baanalle. Eilen sain kyllä jo vähän kosketusta taas työelämään ja tänään sen kyllä huomaa. Pari minuuttia rautakangen kanssa heilumista ja muutamat lapioinnit ja kädet kuoriutui nahasta heti. Selkä puoli myös kankeena ja käsissä tuntuu et jotain tuli roudattua eilen. Tästä se taas lähtee. Ruoka on lihaa.
Ping Pong open -Bangkok
Sikaturisti
Treffasin onnistuneesti yhden englantilaisen frendin tossa khao sanin kulmassa. Oltiin törmätty muutama päivä aikaisemmin Filippiineillä ja jo silloin oli tarkoitus lähteä radalle Manilassa jos vaan satuttaisiin samoihin aikoihin mestoille, tai sitten viimeistään täällä Bangkokissa kunhan tänne vaan ensin molemmat päästäisiin. Kaverilla lento seuraavana päivänä takaisin eurooppaan joten vika ilta käsillä. Startattiin parilla bissellä ja vaihdettiin vikat kuulumiset. Pientä kiertelyä baarista toiseen ja perus bongailua. Bensikselle tapaamaan paria Suomalaista tähti matkaajaa ja lisää alkoholia koneeseen. Kuningas ideaksi rupes tässä vaiheessa hahmottumaan että tsekataan nyt sitten se puoli Bangkokista mistä Bangkok on saanut sen osittaisen huonon ja likaisen maineen. Messiin tarttui bensikseltä Anna ja Lanny ja näin iloinen seurueemme olikin kohta taksissa nokka kohti patpongia! Pari ekaa baaria patpongilla onnistuttiin sivuttaan koska ne eivät mielestämme olleet tarpeeksi saastaisia kunnes saimme sellaisen tyttölauman kirkumaan yhden kuppialan edustalla että päätimme että tästä on hyvä aloittaa. Meininki oli kovaa ja vallatonta. Kauheeta kähmimistä ja epäsoveliasta puristelua, bissee tiskiin ja kamerat räpsymään. Tiskillä oli vanhempaa Belgialaista seuruetta vaimooneen ja kyllä siitä miesten ilmeestä pystyi lukemaan että varmaan keksisivät jotain ajan vietettä jos vaikka kaikki vaimot tulisi samaan aikaan kipeeksi ja joutuisivat poistumaan hotellille välittömästi, mutta hauskaa tuntui olevan silti. Musa pauhas täysillä ja laulu kaikui taivaisiin, eräs tydy minihameessaan veti jopa polvillaan bilis pöydällä ilmakitaraa bilis kepin kanssa ja moshas raivolla, toimii. Lanny oli eka kertaa aasiassa ja tuo meininkin oli jotain mitä hän ei ihan pystynyt käsittämään näin äkkiseltään ja oli hieman hämillään. Päätimme siis että lisää löylyä on saatava ja Lanny vielä enemmän hämilleen ja oli aika siirtyä sisätiloihin seuraamaan ping pong pallottelua. Ring side paikat ja bisset eteen, bissen hinta oli röyhkeä mutta se kuulemma sisälti myös sisäänpääsy maksun ja seuraava olisi sitten jo normi hintainen, röyhkeä silti. Tikat viuhui ilmassa ja pallot poksui ja Lanny saatiin todellakin vielä enemmän hämilleen ja hauskan pito jatkui. Angus arvuutteli yhden tytön alkuperäisyyttä veikaten häntä leidariksi. No tydy siihen tyynesti vastaa heittämällä bosat baaritiskille ja herkistää muutaman pisaran framille. Eräs toinen neiti, joka mykkänä ollessaan ei ollut niin puhelias mutta sai kuitenkin viestinsä läpi näppärästi kynän ja paperin avulla, tarjosi suullisia palvelujaan wc tiloissa huokeeseen b20 ja puoltuntia hintaan. Baarista toiseen, sitä mukaan kun niitä rupes menemään kiinni tai että oli muuten vaan korkea aika poistua. Taksilla ympäri kaupunkia ja vika etappi oli jossain siellä suunnilla mistä koko touhu sain meidän osalta alkunsa useita tunteja aikaisemmin. Törkeää mässäilyä ja sikailua vielä viimeiseen asti. Jossain vaiheessa, huh, vihdoin, jäimme kiinni oman pullon käyttämisestä ja saimme lähdöt kadulle. No siitä viis, kello olikin jo jälkeen aamu kuuden ja aika ruveta hamottamaan ympäristöä ja suunnata kotia kohti. Näin kaveria vielä seuraavana päivänä ennen lennon lähtöä ja käytiin edellis ilta läpi, naurettiin illan sekoilulle ja otettiin tasoittavat mitkä tietty meni pitkäksi. Bangkok toimii kyllä edelleen ei siinä mitään, vaikka onkin vuosien mittaan muuttunut.
Treffasin onnistuneesti yhden englantilaisen frendin tossa khao sanin kulmassa. Oltiin törmätty muutama päivä aikaisemmin Filippiineillä ja jo silloin oli tarkoitus lähteä radalle Manilassa jos vaan satuttaisiin samoihin aikoihin mestoille, tai sitten viimeistään täällä Bangkokissa kunhan tänne vaan ensin molemmat päästäisiin. Kaverilla lento seuraavana päivänä takaisin eurooppaan joten vika ilta käsillä. Startattiin parilla bissellä ja vaihdettiin vikat kuulumiset. Pientä kiertelyä baarista toiseen ja perus bongailua. Bensikselle tapaamaan paria Suomalaista tähti matkaajaa ja lisää alkoholia koneeseen. Kuningas ideaksi rupes tässä vaiheessa hahmottumaan että tsekataan nyt sitten se puoli Bangkokista mistä Bangkok on saanut sen osittaisen huonon ja likaisen maineen. Messiin tarttui bensikseltä Anna ja Lanny ja näin iloinen seurueemme olikin kohta taksissa nokka kohti patpongia! Pari ekaa baaria patpongilla onnistuttiin sivuttaan koska ne eivät mielestämme olleet tarpeeksi saastaisia kunnes saimme sellaisen tyttölauman kirkumaan yhden kuppialan edustalla että päätimme että tästä on hyvä aloittaa. Meininki oli kovaa ja vallatonta. Kauheeta kähmimistä ja epäsoveliasta puristelua, bissee tiskiin ja kamerat räpsymään. Tiskillä oli vanhempaa Belgialaista seuruetta vaimooneen ja kyllä siitä miesten ilmeestä pystyi lukemaan että varmaan keksisivät jotain ajan vietettä jos vaikka kaikki vaimot tulisi samaan aikaan kipeeksi ja joutuisivat poistumaan hotellille välittömästi, mutta hauskaa tuntui olevan silti. Musa pauhas täysillä ja laulu kaikui taivaisiin, eräs tydy minihameessaan veti jopa polvillaan bilis pöydällä ilmakitaraa bilis kepin kanssa ja moshas raivolla, toimii. Lanny oli eka kertaa aasiassa ja tuo meininkin oli jotain mitä hän ei ihan pystynyt käsittämään näin äkkiseltään ja oli hieman hämillään. Päätimme siis että lisää löylyä on saatava ja Lanny vielä enemmän hämilleen ja oli aika siirtyä sisätiloihin seuraamaan ping pong pallottelua. Ring side paikat ja bisset eteen, bissen hinta oli röyhkeä mutta se kuulemma sisälti myös sisäänpääsy maksun ja seuraava olisi sitten jo normi hintainen, röyhkeä silti. Tikat viuhui ilmassa ja pallot poksui ja Lanny saatiin todellakin vielä enemmän hämilleen ja hauskan pito jatkui. Angus arvuutteli yhden tytön alkuperäisyyttä veikaten häntä leidariksi. No tydy siihen tyynesti vastaa heittämällä bosat baaritiskille ja herkistää muutaman pisaran framille. Eräs toinen neiti, joka mykkänä ollessaan ei ollut niin puhelias mutta sai kuitenkin viestinsä läpi näppärästi kynän ja paperin avulla, tarjosi suullisia palvelujaan wc tiloissa huokeeseen b20 ja puoltuntia hintaan. Baarista toiseen, sitä mukaan kun niitä rupes menemään kiinni tai että oli muuten vaan korkea aika poistua. Taksilla ympäri kaupunkia ja vika etappi oli jossain siellä suunnilla mistä koko touhu sain meidän osalta alkunsa useita tunteja aikaisemmin. Törkeää mässäilyä ja sikailua vielä viimeiseen asti. Jossain vaiheessa, huh, vihdoin, jäimme kiinni oman pullon käyttämisestä ja saimme lähdöt kadulle. No siitä viis, kello olikin jo jälkeen aamu kuuden ja aika ruveta hamottamaan ympäristöä ja suunnata kotia kohti. Näin kaveria vielä seuraavana päivänä ennen lennon lähtöä ja käytiin edellis ilta läpi, naurettiin illan sekoilulle ja otettiin tasoittavat mitkä tietty meni pitkäksi. Bangkok toimii kyllä edelleen ei siinä mitään, vaikka onkin vuosien mittaan muuttunut.
Subscribe to:
Posts (Atom)