The Kill

Gorefest

Yeah, toimii. Saavuttiin vihdoin ekaan duuni mestaa( nyt siis jo muutama viikko sitten) ja oli erittäin asiallista kun ensinmäisenä piti saada lihasta pöytään ja näin ollen oli välittömästi tehtävä perinteinen The Kill. Kerry nopsajalka ilmoitti että perinteiseen Killiin ei käydä käsiksi ilman bissee, joten koppa sitä eskiin ja menoksi. Ava Adore lähti oppaaksi kiväärin kanssa ja siitä vaan sit valitsemaan lihavinta bullockia ja sille kuulaa kalloon. Mike spottas hyvän heti lähi tuntumasta. Kunnolla en kerinnyt edes autosta pihalle kun jo laukaus kajahti ja samassa näin jo Kerryn ampaisevan sitä kohti veitsi tanassa jopa niin nopeasti ettei kerinnyt edes bisseä laskea kädestään ja rojahti perse edellä se lapaan ja veti kurkun välittömästi auki siltä vielä potkivalta otukselta. Seuraava lähti korvat lehmän vielä räpytellessä silmiään koska meiksillä oli kamera messissä. Muutenkin perinteinen kuulemma tuo korvien leikkaaminen vaikka ostettua karjaa tapettiinkin. Polttomerkki perseestä myös irti ja sit ei muuta kun irroittamaan lihaa siitä verilammikossa makaavasta nyt jo lähes kuolleesta kaverista. Aika erillaista pilkkomista kun joku vakuumiin pakattun fileen. Hämärältä tuntui käsitellä tuollasta määrää raakaa lihaa mikä oli kuumaa! No totta kai se oli kuumaa kun just tapettu, ei niitä säilötä eka jääkaapissa ja ammuta sitten. Yksi puoli ensiksi puhtaaksi ja sit piti raato vierittää ympäri ja putsaa toinen sivu. Mike tarkkaili tilannetta vierestä ja nautti olutta kun minä ja Kerry roudattiin lihaa luista auton lavalle. Vikana vielä aivot piti saada päästä ja kirveellähän ne piti sieltä hakkaa irti. Loppujen lopuksi piti sit kaiken jälkeen viel viipaloida se perseesrtä leikattu poltto merkki ja korvat pieniksi palooiksi ja ripotella ikkunasta paluumatkalla linnuille. Päätin kätevästi käyttää leikkuu alustana sen nyt jo varmasti kuolleen lehmän oikea puolta naamasta. Ristikko jäi siihen muistoksi siitä. Ripustettiin lihat siitä yön yli Ava Adoren takapihalle roikkumaan ja seuraavana päivänä oli edessä maksimi paloittelu ja jauhaminen ja pakkaaminen. First eat oli loistava, siis heti tapon jälkeen, super mureeta ja maukasta lihaa ja tietty aivoja mut ei ne oikein mulle maistunut. Jännää kun tommosen hyvässä maassa vapaana kasvaneen pedon voi ampua tosta vaan ja syödä heti ja on vitun mureeta kun toisaalla sitä riiputtaa raivolla ja silti on paskaa. Planet Cuban alpha familta, Ava Adoren mesta ja flesh on HYVÄÄ!




GoreFest

Karjaa ja Pihaa

Jaahas, katosin ja löysin takas perille jonnekkin. Eli, duunia sai taas tehtyä ja ihan tarpeeksi taas kerran. Rahaa ei tullut läheskään niin paljoa kun olin ajatellut, johtuen tosta hitaasta startista mut jotain kuitenkin ja vielä on mahdollisuus tehdä snadisti lisää ennen kuin pitää poistua maasta. Mahdollisuus paluuseen on ilmassa ja niin varmaan teenkin. Jokin osa suunnitelmasta on tietty mennyt uusiksi, itse asiassa lähes kaikki koska ei enään oikein kiinnosta ajatus tehdä tätä hommaa koko vuosi. Aitaahan nyt laittais mielellään pystyyn mut vittu näyttää siltä et täs joutuu rakentaa noita karjapihoja koko vuoden ja se ei toimi. Muuttaa ihmisen happamaksi niiden tekeminen ja kellään ei o kivaa. No kyl mä kuitenkin takas tuun ainakin nyt kerran mut en kyl sit tiedä kuinka kauan viihdyn. Oon yrittänyt saada tota urakoitsijaa lopettaan niiden tekemisen mut ei näytä uppoovan. Muttapa, kaiken näköistä. Tänään maanantai, nyt suunnitelmissa jatkaa seuraavaan duuniin keskiviikko aamuna mut en kyl jaksa uskoa et lähdetään ajallaan minnekkään, jotain draamaa saadaan aina järjestettyä. Nyt kun jaksais naputella niin koodais muutaman blogin, veikkaan että ei kerkeiä. Jää nähtäväksi. Planet Cuba oli eka mesta missä piti pistää pihaa uuteen uskoo. Repiä vanhaa karstaa pois ja pistää paremmaksi. Siinä tais vierähtää muutama viikko, Kerry-nopsajalka oli puikoissa ja tahti oli kova. Jälkikin ehkä snadisti kertoi mut kaikki toimi ihan vitun hyvin. Sieltäpä sitten ReggieBlackSpringsiin tekeen sellanen uus calfrace(?), sellanen vitun tuubi. Siinä viikko ja takas. Tässä nyt, mango puun alla, kelit suosii, perinteinen.







visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeria visa algeriavisa algeria visa algeria

Charters Towers edelleen

Diibadaa
Katos yllätys, edelleen täällä ja duunista ei juurikaan tietoa, taas huomenna. No vitut siitä, ei voi mitään, pitää vaan venaa. Sade on vihdoin tauonnut ja tänään paistaa jo aurinko ja on +35 lämmintä. Toinen puolisko tästä duuni ryhmästä on edelleen Tolgan suunnalla väistelemässä cyclooneja, heti kun pääsevät sieltä pitäis taas aloittaa. Jotain infoo saatiin jo Cuba Plainssin suunnasta et sinne pääsee jo menemään mut rekan tuominen voi silti olla vielä vähän nihkeetä.
Tossa pari päivää sitten kypsyttiin Sideshow Bobin kanssa tähän bostailuun ja päätettiiin kerää kaikki rahat mitä löydetään mistään pyörimästä ja vetää kännit. Löydettiin joku 15aud kolikoita ja huikeat 4aud arpajais voittoja ja sijoitettiin koko saalis halpaan punaviiniin. 4litraa Stanleytä irtos 11.50 hintaan joten rahaa jäi jopa siis vielä pullotettuunkin punkkuun, sitä saatiin pullollinen. Xiamsinisiä ja punkkuu ja muisti katkes perinteisesti heti, ihan mustaa! Sideshow Bob kaivoi jostain bumblebee sähikäisiä ja yritti lepytellä jumalia. En oikein tiedä miten siinä kävi. Bob keksi myös tehdä ämpärin mutta siitä tulikin haulikko, toimiihan se noinkin vaikka ei kaikkein käytännöllisin väline olekkaan. Korttia yritettiin pelaa myös kovasti, ei mitään tietoo. Hyvä ilta veikkaisin, känni saatiin päähän ja venaus vitutus katosi ainakin hetkeksi. Kamera antoi aamulla satunaisia vinkkejä illan kulusta ja iTunesin kello ilmoitti et kolmen aikoihin oli vielä Amorphista kuunneltu viimeisen kerran. Näinpä näin siis täällä. Valokuvia pyydetty, no voin mä laittaa, ei vaan nyt oo tullut juuri paljoo räpsittyä. Ensikertaan!





Morrocco travel Morrocco travel Morocco travel Morrocco travel Morrocco travel Morocco travel Morocco travelMorrocco travel Morrocco travel Morocco travel Morocco travel Morrocco travel Morrocco travel Morocco travel Morocco travel Morocco Ferry Bus Train travel travel Morocco Ferry Bus Train travel travel Morocco Ferry Bus Train travel travel Morocco Ferry Bus Train traveltravel Morocco Ferry Bus Train travel travel Morocco Ferry Bus Traint ravel travel Morocco Ferry Bus Train travel travel Morocco Ferry Bus Train travel travelMorocco Ferry Bus Train travel travel Morocco Ferry Bus Train travel travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in moroccotravel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in morocco travel by bus travel by bus in moroccotravel by bus travel by bus in moroccotravel by bus travel by bus in moroccotravel by bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price Pricesby bus travel by bus in morocco Price    Tangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry Algeciras Tangier Tanger Ferry Algeciras Tangier Tanger Ferry AlgecirasTangier Tanger Ferry Algeciras Tangier Tanger Ferry Algeciras       Prices Tanger ferry

Tervehdys.
Olin poissa netti yhteyksistä tovin. Tossa muutama uusi bloog luettavaksi. Huomenna taas pitäis alkaa duuni ja toivottavasti alkaakin. Toivottavasti se myös jatkuu ilman taukoja seuraavat pari kk. Jos näin kät niin täällä tuskin tulee kovin paljoa tapahtumaan vähään aikaan, mutta tauon sattuessa linkoon jotain sälää tiskiin. Nähdään.

Chemical Wheelchair

Les’ bos hengessä

Wooaa! Vihdoin saatiin päätökseen tuo edellisen viikonlopun kriketti hulabaloo ja homma palasi jokseenkin normaaliinpaan tilaan. Työnantajan piti palata takaisin päin saman matkaa mistä tultiin ja vielä pidemmällekkin kuvauttaan olkapäänsä. No eihän siinä mitään. Olin siitä asti kun päästiin Sideshow Bobin kanssa mestoille tsiigaillut tos mangopuun alla olevaan tommosta isoo kaapeli rullaa mikä tyhjänä oli roudattu jostain ja nostettu pystyy näin toimien pyöreänä pöytänä, että se olis vitun siisti malaa Les’bos henkisellä meiningillä. Nyt kun näytti et tekemiset saattaa olla aika nolla muutaman seuraavan päivän ajan päätin et vittu mä maalaan sen nyt luvan kanssa tai ilman. Luvan sain helposti ja vielä AUD55 pensseleihin ja maaleihin. Kauppaan heti ja pöytä puun alta pois ja laitoin töpseliksi. Homma lähti heti täysillä päälle, aurinko taivaalla, hyvää musaa korvissa, eskimo täynnä kylmää bissee, röökii. Jotain vanhoi maaleja lojui tos vajan nurkassa ja päätin ratsaa ne heti läpi ja vetää pohjat. Löyty useenpi purkki mut vaan 3 käyttö kelpoista ja niistäkin vaan 2 OK, mutta anyway kyl niil sai jotain aikaseksi. Se oli nopeesti hoidettu ja päätin antaa kuivuu hetken ja uusia virvokkeet. Noissa merkeissä menikin sit loppu päivä nopeesti. Seuraava päivä sama homma käyntiin heti aamusta. Tuon toisen päivän katkas jossain vaiheessa sade kuuro mikä ei haitannut juurikaan koska kädet olikin sopivasti palanut et tauko oli ihan jees. Loppu päivä kului kuitenkin pilvessä mutta sain maalattua maalit loppuun ja suvit puhki. Lakkaa vaille niin valmis kuin se tulisi tällä kertaa tulemaan. Rupes sataan kunnolla ja siirttettiin se tonne vajaan suojaan. Lakat niskaan ja nyt se venaa siellä sään kirkastumista. Ihan vitun siisti! Toimii todellakin vaikka yksin periaatteessa teinkin. James ja sen skidit kävi jotain pientä vetään ja Sideshow Bob veti yhden ympyrän, muut oli liian fausteja. Tämän mantereen siistein




”I shot David to the back for trying to steal my Chemical Wheelchair”
- Mick Jagger, after shooting that bitch Bowie for stealing his table

Charters Towers

Wicked

Jossainpäin queenslandia on tämmöinen mesta. Oon ollut täällä noin viikon. Duunin piti alkaa mutta eipä alkanutkaan, onkin yllättäen myöhässä, niin kuin aina. Tänne Charters Towersiin tultiin tsekkaan krikettiä ja huonolla tsägällä mun piti vielä mennä pelaamaankin sitä!! Vittu miten tylsä laji, ei kiinnosta. No vitut siitä, majoituksena toimi omakotitalo ja sen puitteissa olevat vajat ja pihamaa. Croydonin kriketti porukkaa (jossa mun piti myös pelata) rupes illan mittaan saapumaan paikalle enemmänkin ja näin oli juhlat taas pystyssä. Seuraavan aamun matsi alkoi 8.30, toi ratkas aika paljon mun osallistumisen kyseiseen turnaukseen ja onnistuin feidaan. Kuppi teeta naamaan ja hakeen aamupalaa tosta keskustasta. Matkalla pysähdyin toki naapuri puistoon seuraamaan krikettiä just niin pitkäksi aikaa kun tuo aamusavu kesti. Vittu miten kuivaa peliä. Croydonin tiimi hävisi ja jälkipeliä puitiin pitkään kosteissa merkeissä, samoja virheitä ei saanut tehdä seuraavana päivänä. Seuraava aamu toi tullessaan myös uutiset koko vitun turnauksen peruuttamisesta ja pelit siis loppu siihen. Kukaan kriketti ryhmästä ei suinkaan pakannut kamoja ja poistunut kotiin päin vaan juhlat jatkui ehkä jopa iloisempana kuin ennen kun nyt ei ollut enään huolta siitä että tarvii aamulla lähtee pelaamaan. Koko venytetty viikonloppu meni siis melkein kokonaan tossa mangopuun alla istuessa ja ryypätessä. Kauheeta känni autoilua ja epäsoveliasta käyttäytymistä. Hauskaa oli joo.

Perillä jossain

Niinpä niin, saavuin Australiaan. Lähdin tiistaina 16 aamupäivällä Bangkokista koneella Saigoniin. Vika ilta ei mennytkään perus dokaamiseksi niin kuin siellä yleensä pääsee käymään vaan ilta sujui rennon mukavissa merkeissä. Suuri kiitos Weke Kuolemalle seurasta ja röökistä. Saigonissa vittumainen reilu 5h venaamista joka yllättäen venyi jonnekkin yht.8h tuntumaan koneen siellä ollessa myöhässä. Lento Sydneyhin ja siellä se perus OZ venaaminen et pääsee siitä rakennuksesta ulos. Otin ylihintaisen dormi majoituksen Sydneyn keskustasta yhdeksi yöksi ja seuraavana aamuna viiden aikaan sai kammeta itsensä takaisin samalle lentokentälle ja koneella kohti Townsvilleä. Sieltä piti ottaa vielä bussi toisaalle ja sitähän joutui muutaman tunnin venaan. 6h bussissa ja vihdoin osapuilleen mestoilla. Rodney olikin yllättäen vastassa ja matka jatkui välittömästi. Perille ei suinkaan päästy vielä pitkään aikaan vaan matka ohjaitui Deonen mestoille jossa nostettiin tölkkiä huulille ja seurattiin epäsäännöllisesti erittäin tylsää Australian open skabaa. Vittu nyt vasta muistin kun taas näin, tääl on tapana tehdä tyhjästä tölkistä tommonen vaihtoehto luna ja imee siitä sit alumiinit keuhkoihin. Aika karstaa.
Jossain vaiheessa yötä lihakset grilliin ja safkaa naamaan. Vasta kun kuski oli kyllästynyt selvinpäin oloon ja jengi rupes oleen päissään päästiin lähtemään ja olin perillä joskus yhden aikaan aamulla. Reilu 60h meni tähän matkaan, aika perseestä mutta onneks olo suhteet ei olleet ne kaikista paskimmat mahdolliset. Nyt täs sit venailen et milloin alkaa duunit. Parin päivän päästä ruvetaan pakkaamaan kamoja ja sit ne pitää ilmeisesti siirtää jonnekkin. Veikkaan että joudun heti auton rattiin ja baanalle. Eilen sain kyllä jo vähän kosketusta taas työelämään ja tänään sen kyllä huomaa. Pari minuuttia rautakangen kanssa heilumista ja muutamat lapioinnit ja kädet kuoriutui nahasta heti. Selkä puoli myös kankeena ja käsissä tuntuu et jotain tuli roudattua eilen. Tästä se taas lähtee. Ruoka on lihaa.

Ping Pong open -Bangkok

Sikaturisti

Treffasin onnistuneesti yhden englantilaisen frendin tossa khao sanin kulmassa. Oltiin törmätty muutama päivä aikaisemmin Filippiineillä ja jo silloin oli tarkoitus lähteä radalle Manilassa jos vaan satuttaisiin samoihin aikoihin mestoille, tai sitten viimeistään täällä Bangkokissa kunhan tänne vaan ensin molemmat päästäisiin. Kaverilla lento seuraavana päivänä takaisin eurooppaan joten vika ilta käsillä. Startattiin parilla bissellä ja vaihdettiin vikat kuulumiset. Pientä kiertelyä baarista toiseen ja perus bongailua. Bensikselle tapaamaan paria Suomalaista tähti matkaajaa ja lisää alkoholia koneeseen. Kuningas ideaksi rupes tässä vaiheessa hahmottumaan että tsekataan nyt sitten se puoli Bangkokista mistä Bangkok on saanut sen osittaisen huonon ja likaisen maineen. Messiin tarttui bensikseltä Anna ja Lanny ja näin iloinen seurueemme olikin kohta taksissa nokka kohti patpongia! Pari ekaa baaria patpongilla onnistuttiin sivuttaan koska ne eivät mielestämme olleet tarpeeksi saastaisia kunnes saimme sellaisen tyttölauman kirkumaan yhden kuppialan edustalla että päätimme että tästä on hyvä aloittaa. Meininki oli kovaa ja vallatonta. Kauheeta kähmimistä ja epäsoveliasta puristelua, bissee tiskiin ja kamerat räpsymään. Tiskillä oli vanhempaa Belgialaista seuruetta vaimooneen ja kyllä siitä miesten ilmeestä pystyi lukemaan että varmaan keksisivät jotain ajan vietettä jos vaikka kaikki vaimot tulisi samaan aikaan kipeeksi ja joutuisivat poistumaan hotellille välittömästi, mutta hauskaa tuntui olevan silti. Musa pauhas täysillä ja laulu kaikui taivaisiin, eräs tydy minihameessaan veti jopa polvillaan bilis pöydällä ilmakitaraa bilis kepin kanssa ja moshas raivolla, toimii. Lanny oli eka kertaa aasiassa ja tuo meininkin oli jotain mitä hän ei ihan pystynyt käsittämään näin äkkiseltään ja oli hieman hämillään. Päätimme siis että lisää löylyä on saatava ja Lanny vielä enemmän hämilleen ja oli aika siirtyä sisätiloihin seuraamaan ping pong pallottelua. Ring side paikat ja bisset eteen, bissen hinta oli röyhkeä mutta se kuulemma sisälti myös sisäänpääsy maksun ja seuraava olisi sitten jo normi hintainen, röyhkeä silti. Tikat viuhui ilmassa ja pallot poksui ja Lanny saatiin todellakin vielä enemmän hämilleen ja hauskan pito jatkui. Angus arvuutteli yhden tytön alkuperäisyyttä veikaten häntä leidariksi. No tydy siihen tyynesti vastaa heittämällä bosat baaritiskille ja herkistää muutaman pisaran framille. Eräs toinen neiti, joka mykkänä ollessaan ei ollut niin puhelias mutta sai kuitenkin viestinsä läpi näppärästi kynän ja paperin avulla, tarjosi suullisia palvelujaan wc tiloissa huokeeseen b20 ja puoltuntia hintaan. Baarista toiseen, sitä mukaan kun niitä rupes menemään kiinni tai että oli muuten vaan korkea aika poistua. Taksilla ympäri kaupunkia ja vika etappi oli jossain siellä suunnilla mistä koko touhu sain meidän osalta alkunsa useita tunteja aikaisemmin. Törkeää mässäilyä ja sikailua vielä viimeiseen asti. Jossain vaiheessa, huh, vihdoin, jäimme kiinni oman pullon käyttämisestä ja saimme lähdöt kadulle. No siitä viis, kello olikin jo jälkeen aamu kuuden ja aika ruveta hamottamaan ympäristöä ja suunnata kotia kohti. Näin kaveria vielä seuraavana päivänä ennen lennon lähtöä ja käytiin edellis ilta läpi, naurettiin illan sekoilulle ja otettiin tasoittavat mitkä tietty meni pitkäksi. Bangkok toimii kyllä edelleen ei siinä mitään, vaikka onkin vuosien mittaan muuttunut.

Bangkok

No niin, jä sitten Filippiinit taakse ja palasin takaisin Bangkokkiin. Filippiineistä jäi hyvä kuva ja olen aikeissa palata sinne takaisin heti kun olen saanut tehtyä vähän rahaa taskuun Australiasta. Reilu 40 sukellusta siellä ja kyllä Mola-Molan bongaaminen pitää melkein laskea huipuksi noista. Ensi kerralla suunnitelma on lentää sinne ja käydä vetämässä Tubbattaha riutalla liveaboard reissu ja ilmeisesti palata takaisin Australiaan tekemään lisää duunia, nuo liveaboardit on aika tyyriitä reissuja. Oli kuitenkin kiva huomata Filippiineillä että siellä on mahdollista myös tehdä DM hommia jos sattuu vaan tuuri olemaan kohdillaan ja ajoitus oikea. Sekin voisi olla yksi vaihtoehto monien ohella. Ensi kerralla en kyllä aio palata Boracayhin vaan pitää tsekkaa niitä muita mestoja myös, tai en ainakaan aio jämähtää sinne noin pitkäksi aikaa.
Nyt siis taas Bangkokissa. Tulin maanantaina puolen päivän aikoihin ja homma eteni käsikirjoituksen mukaan, heti safkaa naamaan ja sitten jalkahierontaan. Illalla juomaa naamaan ja vittu että tuli kipeeksi. Seuraava päivä piti ravaa ympäriinsä ja hoitaa tarvittavia asioita kondikseen kauheessa krapulassa mutta tuli hoidettua silti. Ton pelasti päiväni poistamalla omistaan juuri ennen lähtöä Chiang Maihin ja loppu päivä menikin perinteisissä (no ei voi kyllä ihan perinteiseksi tässä vaiheessa kutsua kun ei ole tullut perinteitä vaalittua) merkeissä ja illan juomingit jäi kokonaan väliin, hyvä homma. Nyt on visa ja kaikki lennot hoidettua, letti kynitty ja kaikki melkein valmiina lähtöön. Joitain pikku hankintoja pitänee vielä tehdä mutta muuten tässä vaan nyt keskityn oleiluun nää vikat päivät. Ei paha. Illalla meinasin mennä Lumpinille tsekkaan matseja, syödä paljon ja tietty käydä hieronnassa.

Takaisin päin

Niinpä niin.

Poistuin Boracaysta vihdoinkin ja päädyin takaisin Iloiloon. Pari päivää ilman dyykkaamista ja tylsistyin täysin joten päätin lähteä kohti Manilaa. Eikä tuo meininkin siellä näyttänyt niin kiireiseltä kuin annettiin ymmärtää joten tuskin menetin muutamaa sukellusta enempää jos sitäkään. Rahat anyway final, joten ei pystynyt enään maksullisia dyykkejä vetää. Lähtö aamuna sain vielä yhden tarjotun dyykin ja pitihän ne pohjat vielä kerran laittaa uusiksi. Yritin ottaa botskin Caticlanista suoraan Manilaan mutta en kerinnyt ostamaan lippua ennen kuin ne myytiin loppuun. Lentokoneella olisin päässyt vasta muutaman päivän päästä ja sekin aika nihkeetä kun märät varusteet painaa saatanasti ja ylikiloista veloitetaan aivan liikaa. Iloiloon siis aivan täyteen ahdetussa toyotassa ja täältä tavoitteena oli ottaa botski jo tänään Manilaan mutta sama juttu, täynnä. No sain parin tunnin ravaamisen jälkeen lipun huomiseen laivaan joten onneksi vaan yksi ylimääräinen päivä täällä. Lento 9pv takaisin BKK mutta mahdollisesti siirrän sitä jälleen ja lähdenkin hieman aikaisemmin, ehkä.
Kävin jostain syystä ilta-sanomien kotisivuilla, en muista miksi, mahdollisesti katsomassa joulun itsemurha tilastot mutta ei tullut vastaan. Sen sijaan lehden sivuilla ilmoitettiin Mikkeliläisen Kola-Ollin onnistumisesta juoda suuri määrä limonadia pieneen aikaan!! Voi koira! Mitä vittua siellä tapahtuu! Kola-Olli näytti amisviiksineen jannulta joka harrastaa pornoa, yksin. Kola-Olli saattaa myös olla niitä jannuja jotka mahdollisesti hommaavat myös seksileluja, itselleen. Veikaan kuitenkin että tuon ennätys imuttelun ansiosta Olli poika on jo saanut aikamoisen julkkis statuksen Mikkelissä, ja kenties koko suomessa että ei voi enään hakea leffoja ja leluja suoraan siitä HotLipsin tiskiltä vaan joutuu tästä lähtien tilaamaan arvokkaat pornonsa ja lelunsa postimyynnin kautta ettei tuo harrastus vaan ponnahtaisi keltaisen lehdistön tietoon. Kukapa tietää, ehkäpä Ollin voitokkaan suorituksen jälkeen paikkakunnan, tai jopa koko suomen tytöt ovat nyt kääntäneet katseensa tuohon ihmelapseen ja haluavat Ollin itselleen ja näin ollen Ollin tsargat saada piparia ovat paremmat kuin koskaan ja nuo valmiiksi täytetyt tilauskupongit voi repiä, real thing! Mieleeni tuli myös että joskus kauan aikaa sitten naapuri kylän poika joka teki saman tyylisen ennätyksen, vai oliko jopa maailman ennätys kyseessä, juomalla olutta, paljon ja lyhyeen aikaan. En tiedä mitä tuo menestys poiki hänelle, luultavasti muutamat oluet paikallisessa jotka piti juodaa nopeasti jotta kupin tarjonnut näkisi itse että miten nopeasti se nyt meneekään niskasta alas ja voi sitten mageena jätkänä taputaa sankaria olalle ja kehua suoritusta ja näin ilmoittaen muulle baarin väelle tuntevansa maailman ennätys tyypin. Olli näytti viiksineen kuitenkin ehkä vielä hieman liian nuorelta pääsemään baariin mutta ehkäpä joku tarjoaa hänelle sen juoman sitten siinä paikallisen spudarin jonossa tai joku jopa koko kannullisen Raxissa. Huonolla tuurilla Olli voi saada jopa plexukseen siinä jonossa joltain kateelliselta joka ei pysty juomaan kolaa yhtä nopeasti mutta on kuitenkin saanut etupenkin paikan frendin corollasta. Kuten huomasimme mahdollisuudet julkisuuteen ja mitä ilmeisimmin myös parempaan elämään ovat meidän kaikkien edessä ja täysin tavoiteltavissa kunhan vaan osaisimme katsoa oikein ja bongata ne sieltä. Kuka tietää, seuraava onnekas saatat olla vaikka sinä jos olet tarpeeksi rohkea ja yritteliäs, menoksi vaan ja treenaamaan. Mikäköhän on esim. rusinoiden syömisen ennätys? Tai ehkä, kuka saa eniten tikkejä päähänsä löytyään itseensä lapiolla otsaan? Anna palaa. Onnea ja menestystä vielä Kola-Ollille, ilman kaltaisiasi ja tietty ilta-sanomien apua maailma olisi paljon tylsempi ja parempi paikka.

SUNFISH ja aika syvää

Erittäin asiallista!

Eilen rikoin entisen matalan syvyys ennätyksen joka tuli joskus aikanaan vedettya Pirunsaarella Pellen kanssa. Tänään oli vielä asiallisempaa kun rikoin myös eilisen syvyyden ja todellakin törmättiin Sunfishiin!! En ole koskaan ennen nähnyt ja tälläkin saarella aikaisemin vain kait 3 kertaa koskaan. Aika harvinainen kuulemma koska diggailee vieläkin syvemmistä vesistä. Decoille pamahti heti mut vitut siitä, pakko oli mennä tsiigaan lähempää.

Seniang

Vittu nyt pärähti!

10.12 aamuyöllä pamahti taifuuni mestoille täydellä teholla ja jatkoi riehumistaan myöhäiseen aamuun. Utor nimi kuulemma toisaalla maailmassa mutta paikallisille Seniang. Mestat paskana ja huolella. Kovin taifuuni mikä on ikinä iskenyt Boracayhin jos paikallista vanhempaa väkeä on uskominen ja miksi ei olisi. Oli todellakin eturivin paikat ja ei hirveesti haittaisi jos jäisi viimeiseksi mikä tuli todistettua. Sähköt tuli takas tänään 18.12, ollut vähän pimeämpää viime ajat. No kuvasta näkee jotain jälkee. Oon aloittanut assistant instructor kurssin koska sain sen ilmaiseksi. Ihan perseestä, en todellakaan aio vetää loppuun.

Boracay vol 5

Lähdin aamulla messin OW4 dyykille ja luvassa oli maskin pois ottamista ja takas laittamista joten mahdollinen paniikin uusiutumien oli messissä. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan skillit meni hyvin ja päästiin viel heittään ihan hyvä sukelluskin. Näin mulle uudenlaisen hai lajin. Se oli samanlainen kuin Otsa Hellmanin tatska paitsi täysin valkoisella pohjalla. Kyl se Otsankin pohja sieltä vielä kesän jälkeen valkoiseksi muuttuu jossei rupee pikku hiljaa saapumaan vähän paremmille mestoille jonnekkin. No anyway siis leopardi kuvioo oli haillakin kyljissään, siistin näköinen otus. Dyykin jälkeen muutin majoitusta ja palasin takas shopille missä sain työtarkouksen kyseisestä paikasta. Erittäin jees. Oon arponut täs nyt et jäänkö mestoille heilumaan ja vuokraanko jonkun huoneen kuukaudeksi vai mitä vittua tässä nyt pitäis tehdä. No toi homma ratkes joten suunnitelmat muuttui taas. Nyt sit heilun tos mestoilla ja saan käydä hyvällä alella sukeltamassa ja opettelemassa saitteja ja jos tulee tarvista niin sit jeesaan jotain tai vetään ryhmää. Jouluna skeida lentää fööniin ja kaaos on valmis joten silloin on viimeistään tarvista DM:lle joka tuntee mestat ja silloin se sit on ihan oikeeta duuni, siihen asti vaan tarvittaessa ja oon yleis härönä tuolla. Toimii. Otin sit huoneenkin kuukaudeksi joten siitäkin päästiin, enään tarvii sit siirtää lentoa taas ja hakee lisää viisumia, myös taas. Eipä sit tarvi ainakaan näillä näkymillä olla joulua ja uuttavuotta Thaissa... Näin oli tossa muutama päivä sitten ja homma on jatkunut aika tasaisena. Eipä tässä nyt taida sen kummempaa tapahtua ja en jaksa mitään dyykki päiväkirjaa kirjoittaa joten katotaan milloin lisää. Tänään tosin vähän tökki toi toiminta tuolla shopilla ja kävi vituttaan. No tsekataan mitä tapahtuu jatkossa ja paljonko tota ilmaista sukellusta nyt sit saakaan. Noi ale dyykit taidan pistää jäihin hetkeksi kun niissä näköjään joutuu aina jotenkin töihin ja se nyt ei juuri kiinnosta jos siitä pitää maksaa. En lähde enään yhdenkään kurssin mukaan ennen kuin on varmaa ettei siitä tarvi maksaa!!

Boracay vol 4

Camilla
Piti lähtee assaamaan taas tota OW ryhmää mutta tilanne kääntyikin edukseni. Edwin, ton mestan DM kävin heittään päivän ekan dyykin yli neljäskympissä ja sillä oli vielä saman päivän ohjelmassa 3 muutakin dyykkiä ja seuraavan piti olla Camillan raato mikä lepää reilus paris kybässä tuolla pohjassa. Iltapäivän ainakin toinen dyykki ois taas syvä reilu 30m joten pohja-ajat paukkuu ja typpi pitoisuus veressä nousee. Siitä jouhtuen mua pyydettiin messiin tohon Camillan kiertelyyn ja näin ollen jos joku halus mennä sinne botskiin sisälle ja kruisaa muutenkin vähän syvemmällä Edwin saattoi huoletta leijailla vähän matalammalla ja mä sit olisin vahtimestarina muulle ryhmälle. Kyllähän tommonen mulle sopii. Messissä 3xLatvialaista sukeltajaa ja yks Englantilainen. Kaikki pohjaan ja kohti Camillaa. 3 halus mennä sisälle ja yks jäi sit kierteleen ulkopuolelle. Pari eri reittii käytiin siel sisällä nopeesti katsastaan, konehuoneessa ja jossain ruumassa ja sit vaan vedeltiin ohjaamojen ja hyttien läpi loppu sukelluksesta. Aika pieni botski verrattuna siihen mitä kävinSubic Bayssa sukeltaan mutta erittäin asiallinen siitä huolimatta. Noilla Latvialaisilla ei oikein ollu hanskassa noi pohja-aika jutut ja safety stopit. Niille sai koko aika näyttää tietokonetta ja merkkejä ja OK signaalia tuli kokoajan mutta mitään muutosta niiden sukeltamisessa ei tapahtunut. Loppu pelissä niitä piti käydä hakeen sieltä pohjasta safety stoppiin ja siinäkin siirtää muutaman kerran oikeelle syvyydelle(vaikka oltiin köydessä kiinni) venaan ja pitihän sieltä yks käydä melkein pinnasta hakeen takas kun se oli omasta mielestään jo ollut tarpeeksi kauan siinä stopissa vaikka oli viimeisenä tullut ja tietokonekin oli aika erimieltä. Hyvä meininki niillä oli kuitenkin päällä ja ihan hyvin sukelteli, niitä ei vaan noi säännöt paljoo huolettanut. Seuraava päivä oli välipäivä kaikilla dyykkaamisesta. Durian taifuunin reuna tuulet osu napsakasti Boracayhin ja vettäkin saatin aika kivasti joten ei ollut sukeltajaa vedessä. Päivä meni iisisti ottaen, kirjaa, webastoo...rentoo menoo. Taifuunissa kuoli ainakin 150 Filippiiniläistä ja joku kylä tai 2 oli kuulemma saanut muta vyöryn niskaansa tai jotain ja jotain muuta.

Boracay vol 3

Panic OW 2

Joo, kävin assaamassa OW kakkosta. 4 Latvialaista oppilasta. Aika simppelii, tsekkasin ja ohjastin niitä laittaan kamat päälle vedessä samaan aikaan kun instuctori veteli niille yksitellen cesareita. No siitä kun päästiin niin sitten vaan pohjaan tekeen jotain skillejä. Mun piti pitää yhtä isoo kundii tankista pohjassa kun oli vähän virtausta ja nostetta vedessä ja se ei ollut ihan täysin rauhallinen, painoo oli ihan vitusti päällä mut kun ei ota rennosti niin silloin ei oikein pysy mestoilla. Aika kypsäähän siinä oli tankissa roikkua mut vitut siitä. Homma kääntyi mielenkiintoiseksi kun yks kundi veti kunnon paniikit kun piti tyhjentää koko maski. Onneks se oli just se kenen tankissa mun piti roikkuu ja näin ollen ei päässyt ponkaiseen pintaan ennen kuin se saatiin rauhoitettua. Hönkäs kait snadisti vettä kurkkuun ja se riitti. Aika jännää tsiigaa kun joku flippaa kunnolla, en oo tommosta paniikkia ennen todistanut ja nyt oli eturivin mestat. No kyl se siitä sit vähän tokeni ja jatkoi vielä hetken aikaa mukana mut sen jälkeen se oli niin stogessa ettei saanut enään maskii kunnolla asetettua ja se vuoti koko ajan eikä oikein onnitunut sitä tyhjentään niin se halus pois sieltä. No meiksillehän se nosto homma ohjautui ja jouduin palaan pintaan sen kanssa. Se oli sellainen OW2 sillä kertaa. Seuraava päivä oli välipäivä kaikilla dyykkaamisesta. Durian taifuunin reuna tuulet osu napsakasti Boracayhin ja vettäkin saatin aika kivasti joten ei ollut sukeltajaa vedessä. Päivä meni iisisti ottaen, kirjaa, webastoo...rentoo menoo.

Boracay vol 2

Punta Bunga

Toinen päivä oli ehkä jopa nihkeempi selän puolesta, ei edistystä.Roudasin kuitenkin itseni vaivoin biitsille missä grillauduin ja kuuntelin musaa, luin kirjaa. Sukeltaminen on iso juttu täällä. Tossa biitsillä on erittäin monta sukellus shoppia ja koko aika niistä tuntuu jengiä lähtevän botskeilla kohti sinistä. Hajosin 2 päivää tossa rannalla kun sitä tsiigailin ja venasin vaan että kun saan itseni kondikseen lähden heti messiin. Neljäntenä päivänä päätin kokeilla että pystyiskö jo räpylöillä potkimaan ilman että kuolee ja se onnistui mainiosti. Fiilikset korkeella ja kävin hakemassa vierestä dyykkipuodista myös painovyön ja päätin kokeilla että mites sen kanssa onnistuu. Ihan hyvin meni ja marssin samantien takaisin ja buukkasin itselleni sukelluksen seuraavaksi päiväksi. No seuraavana päivänä ei haitannut tuo selkä juuri ollenkaan. Virtaus oli tosi kova joten kun joutui potkimaan kovempaa silloin huomasi vähän, enemmänkin taisi huomata paskan kondiksen. No oli asiallista sukeltamista kuitenkin, erittäin pitkä drift-dive, ei siis ajaltaan(43min) mutta matkalta mikä tuli ajelehdittua. Lähtö oli heti suoraa botskista pinnan alle ja pääedellä suoraan kohti syvyyksiä ja vastavirtaan aina yli kolmeenkymppiin asti jossa tuli vastaan riutta joka jatkoi putoamistaan syvemmälle. Oltiin niin kuin muutama metri sen riutan yläpuolella ja katseltiin ajelehtiessa alas. Se riutta tippu vielä paljon syvemmälle mutta sinne ei pystynyt menemään koska olisi pohja-aika loppunut heti kesken ja ei kiinnostanut vetää decoille. Ei sitä pohja-aikaa nyttenkään ollut kuin muutama minuutti. Joku 10 minuuttia yhteensä ajelehtimista kun piti kääntyä toiseen suuntaan kohti matalampaa riuttaa ettei olisi jäänyt sukellus niin lyhyeen ja siinä sitten loppuaika vaan ajelehdittiin ja tsiigailtiin. Riuttoja oli siis kaksi saman suuntaista. Toinen alkoi siis jo matalammalta ja toinen siis muutaman minuutin potkimisen jälkeen syvemmältä. Väliin oli virtaus niin kova ettei meinannut keritä edes mitään katsomaan kun vaan ajelehdittiin eteenpäin kylkiasennossa. Loppu dyykistä sitten jo matalammalla virtaus vähän aina välillä heikkeni ja sitten se olikin sellaista mukaavaa sunnuntai cruisailuu. Ainakin pari isoo turskaa, lionfish, stingray, parit nudit, joku lobsteri? ja paljon paljon muuta hässäkkää tuli nähtyä. Asiallista meininkiä. Päätin skippaa iltapäivä dyykin ja antaa selälle lepoo ja jatkaa seuraavana päivänä taas. No seuraavan päivän suunnitelmat muuttui jo sinä iltana kun toi Instructor pyysi mua messiin assaamaan sen OW kurssia. Lupasin toki mennä koska aikaisemmin oli puhuttu mahdollisesta DM duunista ja tommoseen suostuminen antaa hyvää kuvaa ja oppii saitteja ilmaiseksi, sopii mulle.

Boracay vol 1

No niin, jaahas.
Boracay on aika outo mesta näin Filippiineillä. En oo mitään näin turistista
vielä täällä nähnyt. Koko toi white beach on täynnä ravintolaa ja resorttii ja muuta settii. Oletin et täällä olis ollut myös jotain yöelämääkin mutta ei kyllä juuri sellaista biletys meininkiä näyttänyt ainakaan perjantai-iltana olevan mitä olisi kylläkin voinut kuvitella. Tosin ei täällä myydäkkään viinaa ämpäreissä kuten joissain toisissa mestoissa missä olen käynyt. Paljon Filippiini turisteja ja ylipainoista saksaa puhuvaa kansaa tuntuu myös olevan joka puolella ja Korea naamaa myös runsaasti. Tiedättehän sellaista punaihoista sikaturistia liian pienissä uima varusteissa joilla jo aikaisemmin ostettu seuralainen tulee kivasti talutushihnassa perässä. Rikkaan ihmisen mesta tämä todellakin on ja juuri tuolle ryhmälle sopiva mikä diggailee illallisen jälkeen painua takas luxor resorttiinsa ja olla taas oma ruma, punainen itsensä seuraavana päivänä. Kun saavuin Boracayhin vietin ekan illan vaan dallaamalla tota biitsii edes takas etsien kauppaa mutta ei tullut harmikseni vastaan. Toisena päivänä lähdin aamulla ihan hyvin voivana tohon biitsille ottaan aurinkoo ja lööbaan. Jossain vaiheessa tuli alaselkä kipeeksi mutta tuossa vaiheessa se oli vaan sellaista pikku jomotusta mitä pystyi vähän venyttelemäänkin. No kun olin saanut tarpeekseni auringosta lähdin takas huoneelle ja sitten tuo selkäkipu iski aivan eri boforilla. Ei saatana pystynyt edes päätä kunnolla liikuttaan, saati sitten taipumaan minnekkään suuntaan. Kävelystä ei meinannut tulla mitään, piti vetää yläkroppa ihan jäässä eteen päin ja joka askeleella tuntui kuin joku ois antant hyvä laatuista iskua alaselkään ja kaikenlainen muukin liike sattui ihan vitust, jopa silmien liikuttaminen ja hengittäminen. No se loppu päivä menikin sit tossa punkassa maaten lääketokkurassa.Kokeilin jopa herra Weke Kuoleman, terveisiä tornioon, koti konstia sekoittamalla veteen särkylääkettä ja rauhoitavia, tuon pitäisi kuulemma laukaista jotain kehon omaa ”morfiinia” ja viedä kivut menessään, näin ei kuitenkaan valitettavasti tapahtunut. Kasasin tyynypinon sängylle jonka päälle asetin läppärin et pysty tsiigaan leffoja selällään maaten katse ylös päin. Erittäin vittumainen hetki elämässä. Illalla kiikutin itseni suurella vaivalla ravintolaan syömään ja palasin takas makaamaan...

..Boracaysta lisää, tässä saattaa mennä hetki koska on ihan OK mahdollisuudet saada DM duunii jos vaan haluun jäädä mestoille ja jos mua kiinnostaa... Turha vielä hehkutaa ettei kuse ja kun en tiedä haluunko jäädä.

Iloggos

Iloilossa tuli vietettyä 3 päivää jonka jälkeen päätin että biitsi meinikiä on saatava ja joten siirryin Boracayhin missä vaikutan nyt mutta siitä sitten enskerralla juttua. Iloilo oli ihan OK, perus Fillippiini kaupunki meininkiä pienellä Spanish style arkkitehtuurilla höylättynä, siis tosi snadilla. Kunhan kuuboilin ympäriinsä ja ihmettelin. Kävin leffassa tsiigamassa uuden bondin, leffan hinta oli todellakin kohtuullinen alle 1€, teatterissa ei tosin ollut mitään surround tsydeemiä mutta eipä sitä tuohon hintaan tarvi ollakkaan. Leffasta en tiedä kyllä mitä sanoisin näin vanhana Bondi fanina, ei vaan tuntunut oikein Bondi-leffalta. Uuden Bondin asenne oli jotenkin epä Bondimainen ja törkeänä jätkänä jätti vielä sen yhden mimmin nussimatta mitä muut Bondit eivät ole tehneet kait koskaan, Prosnam ehkä kerran, en muista, ja sitten suihkuun antamaan tukevaa olkapäätä? Aiemmat Bondit olisivat kyllä keksineet jotain muuta lohdutusta. No ei siitä nyt sit enempää. Yritin myös käydä seuraavana päivänä tsekkaamassa The Prestigen nyt kun olin taas päässyt leffateatterin makuun mutta se oli juuri sinä päivänä vedetty pois näytöstä, tilalla joku The Marine, ei jaksanut kiinnostaa yhtään. Olin siitä nähnyt edellis päivänä trailerin ja tuollainen ei vaan sen Undisposable kimaran jälkeen innostanut. Päädyin ostamaan Oceans 12 DVD:n koska se kiinnosti nähdä uudestaan. Ostinkin sen vajaalla 2 eurolla ja samassa discissä tuli bonuksena myös Oceans 11, Beverly Hills Cop 1,2 ja 3 sekä vanhaa kunnon Clint spaghetti westeriin myös 3kpl, Fistful of Dollars, For Few Dollars More ja The Good, The Bad and The Ugly. Hyvä ostos kohdillaan olevaan hintaan paitsi että Eddie Murphy ei vaan toimi enään yhtään, no eipä niitä ole pakko katsoa. Iloiloon pitää varmaan vielä palata takasin koska täältä ei pääse botskilla Cebuun, minne pitää seuraavana mennä vaihtamaan rahaa. Fillippiineillä on muuten tasan 4 american express toimistoa ja 3 niistä Manilan alueella ja yksi sit Cebussa. 4 viikkoo enään jäljellä Filippiinejä, toivottavasti tuohon mahtuu vielä jokunen dyykki, tääl Boracayssa ainakin pari kunhan saan itseni kondikseen.

Undisposable

M/V Milagrosa-J-5


Vihdoin perillä Iloilossa. M/V Milagrosa-J-5 oli tuo upea merten jalokivi millä tuo merimatka Puerto Princesasta tänne Iloiloon taitettiin päätä huimaavalla vauhdilla, kädenkäänteessä 39:ssä tunnissa. Pelkää timanttia ja luxoria. Eksoottisia drinkkejä kansituolilla levätessä, tanssityttöjä ympärillä poreilemassa, live musaa calypso bändin tahtiin, ilmaista Escobaria ympäri allasbaaria ja kaikkee muuta mitä vaan voit kuvitella...ei tuo matka todellakaan pitänyt sisällään.
Lähtö Puertosta tuli huonoon aikaan sunnutaina, kyseisenä päivänä nimittäin oli vihdoin, pitkään odotettu nyrkkeilymatsi jossa Pacquito, Philippino oma poika kohtasi haastaja Moralesin Mexicosta nyt jo ymmärtääkseni kolmatta kertaa. Juuri kun matsi oli alkamassa jouduin poistumaan TV:n äärestä ja lähtemään kohti satamaa. Lopputuolos oli kyllä jo selvä ennen kuin matsi edes alkoi paikallisessa TV:ssä, maksullinen HBO lähetti sen n.tuntia aikaisemmin livenä ja ennen kuin PTV oli kerinnyt sen rippaamaan itselleen oli tulos selvillä kaikilla ja vedot maksuun. Pääsin botskiin ja ilokseni huomasin matsin toisen erän pyörivän TV:ssä ja kun matsi oli ohi tuli se uusintana välittömästi n.10 kertaa eli kyl mä sen sit näinkin vaikka kerkisin jo kiroamaan. Satamaan saapuessani ihmettelin että miksi sinne oli taas pitänyt raahautua niin perkeleen aikaisin koska en edes nähnyt vielä koko laivaa laiturissa ja olin varma että tässä joutuu venaan vähintään 5h ennen kuin tulee lähdöstä mitään. Olin väärässä, ei mennyt tuntiakaan kun jo matkustajia ruvettin päästämään terminaali rakennuksesta laiturille paahtavan auringon polttamaksi, ihmettelin minkä takia koska koko laivaa ei edes ollut siellä vielä mutta lähdin seuraamaan muita kuitenkin. Kun tajusin että se botski olikin ollut koko ajan siinä meidän edessä en voinut kun tuumata että nyt taitaa olla jokseenkin ahdas ja epämiellyttävä matka edessä. Muistin ostaneeni aika perus tiketin, en kaikista paskinta mutta en myöskään kaikkein parasta, joku siitä väliltä. Kun pääsin laivaan edessä oli kapeita ja lyhyen oloisia kerrossänkyjä yläkannella perus pressulla katettuna ja puukyltti heilumassa ilmoittaen että kyseessä oli De Luxe osasto, ei vittu, en todellakaan ollut ostanut sitä.

Näin alakerran Standard bunkat jotka olivat samanlaisia tosin paljon ahtaammin pakattuna ja ilman patjoja, ei vittu, nyt saattoi olla edessä parivuorokautta vaneri patjaa. No tarkistin kuitenkin ettei nyt olis käynyt niin että mun punkka löytyisikin niistä De Luxen patjoitetuista sängyista mutta ei, eli alakertaan. Ei näkynyt Standard osastollakaan saman numeroista punkkaa ja hetken jo meinasin et perkele pitää mennä tonne kellariin missä Economy punkat oli, osapuilleen konehuoneessa kunnes bongasinkin oven jossa luki Tourist. Toivoa täynnä sinne ja helpotus oli suuri kun sieltä se 311 löytyikin ja sisälti vielä patjankin, Yeah! Laivaa lastattiin vielä reilun tunnin verran ellei jopa kaksi ja sitten päästiin vihdoin matkaa kellon ollessa n.3-4 erittäin kuumassa iltapäivässä. Trukki kuski trukkeineen roudas lastauslavoja edes takas laiturilla ja päätti ammattimiehenä nostaa gangwayn pois kun oltiin valmiita starttaan, torspona ollessaan otti haarukalla kiinni rampista ja rojautti sen koko korkeudelta vahingossa laiturille, no noin se oli varmaan hoitanut sen muutama muukin kerta koska se oli jo valmiiksi aika solmussa joten muutama uusi pikku lommo ei tuntunut haittaavan yhtää. Milagrosa-J-5 ei silältänyt ravintolaa vaan pienen kanttiinin josta sai juomaa ja liian kauan seisonutta safkaa, onneksi olin varautunut ja ostanut nuudeleita valmiiksi.Muutama tyyppi myös perinteiseen aasia tyyliin kierteli ympäriinsä kaupaten keitettyja kananmunia ja jotain rieskaa alku matkan kunnes kypsyivät ja rupesivat levyttään. Tourist osaston ilmastointi oli paskana ja koska tuo oli seinällinen osasto toisin kuin muut(paitsi konehuoneen Economy) oli aika saatana kuuma. Siitä huolimatta nuo Filippiino kävivät heti goisaamaan ja epäreilusti ilmeisesti onnistuikin siinä. Naapuri punkassa oli kolme henkinen Filippiino perhe pienen skidin kanssa ja tiesin heti että tuo sloddi tulee olemaan vielä suureksi riesaksi kunhan laiva rupee vaan vähänkin keinumaan. Perheen Äiti pisti heti nukkuun ja jotenkin onnistui olemaan siinä tilassa lähes liikkumatta seuraavat 19h, uskomatonta. Itse onnistui torkahtamaan hetkeksi joskus aamuyöllä kun lämpötila oli laskenut alle +30 asteen. Ensimmäinen leffa joka laitettiin pyörimään oli joku perus tulehtunut Steven Seagull pätkä jota seurasi pari Filippiiniläistä action pätkää. Näiden jälkeen oli vuorossa Undisbutable 2 joka oli kauhee ja osoittautuikin olemaan näköjään Undisposable 2 koska sitä ei vaan saatu sieltä koneesta ulos. Leffa oli perus VCD eli jaettu kahteen osaan. Ekan discin loputtua kakkonen sisään ja se pyöri siinä 2-3 kertaa. Kolmannen(tai neljännen) kerran sen alettua joku huomasi että tämähän on jo nähty pariinkin otteesen ja leffa vaihtoon. Alku Trailereiden jälkeen alkoi uudetaan tuo huono Steven Seagull pätkä. Muutama hetki myöhemmin tämä kämmi huomattiin ja leffa vaihdettiin ja yllätyksenä koneeseen löytyi Undisposablen kakkos CD taas kerran, no se taisi tulla siinä ohimennen taas 2 tai kolme kertaa jonka jälkeen filmien näyttö loppui että ihmiset saisivat nukuttua. Luin Terry Kain kirjaa kun tuo perkeleen naapuri ipana rupesi viereisestä yläsängystä oksentamaan lattialle unohtamatta rääkyä ollenkaan, erittäin nihkeetä! Jossain vaiheessa sain torkuttua aina välillä heräten tuohon parkumiseen ja sitä seuranneeseen lotinaan. Aamulla kun avasin silmäni oli lattialla joellinen laattaa jota kukaan ei viitsinyt smobaa pois koko matkan aikana ja TV:ssä yllättäen Undisposable. Aamupäivästä saavutiin Cuyoon jossa pääsi muutamaksi tunniksi ulos kierteleen. Paahtavan kuuma joten ei oikein innostanut muuta kuin heittää pikku lenkki ja parkkeerata itsensä biitsin tuntumaan puun alle varjoon lepäämään ja kuuntelemaan musaa. Tsiigailin siinä ajan kuluksi kun ryhmä kalastajia raahasi törkeen kokoista verkkoa kohti rantaa, tuskin saivat paljoa saalista. No uusi päivä siis edessä laivassa ja uudet kujeet. Valitettavasti uudet kujeet osoittaitui vanhoiksi ja yhden leffan jälkeen tuli ruutuun tuo tuttu Undisposable, tällä kertaa alusta kerran ja perään pari kertaa kakkos CD. Jossain vaiheessa se kakkos CD onneksi saatiin pois sieltä ja totaalisen freesiä leffaa sisään, Fast and Furious tokyo pätkä tuli kerran ja sel jälkeen...no arvaatte varmasti jo nyt, 2 dics tuosta super jännittivästä ennen näkemättömästä elokuvasta. Muutama Filippiino kundi veti tukevat kännit ja heilui pitkin botsia ja kuseksivat ympäriinsä. Luin taas kirjaa kun en saanut nukuttua ja kuuntelin yrjön valuvan jo tutuille tulleille uomilleen kirkumisen ohessa.Havahduin myös jossain vaiheessa ylimääräiseen rapinaan ja tiesin jo ennen katsomista että kyseessä ovat rotat mutta piti silti tsiigaa etteivät olleet mun kamojen kimpussa, ei ollut onneksi, joku oli tosin jättänyt jotain mikä kelpas viereiselle punkalle ja sitä siinä yksi kappale rottaa nakerti ulos muovipussista.
Aamulla heräsin kun kapteeni täräytti sumutorvee saapuessamme Iloilon satamaan. Siinä ei onneksi kerinnyt kuin hampaat peseen ja pistään kamat kasaan ja pääsikin jo pois laivasti. Reppu joka sisälti dyykki kamat oli jotenkin välttynyt punkkani alla tuolta oksennus tulvalta ja siitä plussaa. Näin päästiin siis perille Iloiloon ja lupasin itselleni etten pidä mitään kiirettä vaan otan lepoo pari päivää jossain missä on toimiva WC ja suihku(nuo puuttuivat laivasta) ennen seuraavaa siirtymistä. Ihan jees laiva reissu, on ollut vittumaisempiakin matkoja joskus jossain ja tästä nyt sai sentäs osa jutuista plussaa. Ilmastoinnin paskana oleminenkin korvattiin matkan aikana palauttamalla osa matkan hinnasta, siitä myös plussaa. Sänkyjen päädyt olivat avonaiset joten pystyi tämmöinen perus Filippiinoa pidempi ihminenkin myös nukkumaan jalat suorassa, siitä plussaa. Laiva ei uponnut kertaakaan, plussaa.Röökit riiti koko matkan, plussaa. iPodissa riitti virta, plussaa ja niin edelleen.

Sabang ja takas

Sabang ja St. Paul UG river

Joo, kävin tuolla.
Aika laiskasti pääsin liikkeelle. Vikana yönä Puerto Princesassa heräsin keskellä yötä kun luulin et koko saatanan talo kaatuu, hetken ihmeteltyäni tajusin et se onkin vaan isompi ukonilma ja rupesin kelaamaan et näinköhän sinne Sabangiin sit huomenna aamulla pääsee ollenkaan jos näin paljon tulee vettä. Tiet tulvii ja on mutaa. Sukellustietokone kun sit aamulla piippas niin tuumin et vitut sinne mitään busseja tänään pääse meneen ja meinasin rupee uudestaan nukkuun ja sit vasta tajusin ettei mua kyl kiinnosta enään Puertossakaan hengata joten revin itseni ylös ja paukkasin sateeseen etsimään mopoo bussi terminaalille. Pääsin terminaalille juuri edellisen jeepneyn lähdettyä ja jouduin siinä ohimennen venaan seuraava bussia reilu parituntia. Ennakkotiedosta poiketen en saanutkaan paikkaa bussista missä piti istua polvet suussa koko matkan, tällä kertaa istuin paikka oli ehkä jopa hieman nihkeempi kuin tuo edellis kertojen sikiöasento, selkänoja oli nimittäin paskana mukavasti keskivaiheelta ja näin ollen nojaa sai vain yläselkä snadisti hartioiden alapuolelta. Erittäin perseestä. Bussi tuli normaalisti aivan täyteen kaikkee sälää, käytäviä myöten ja kun lastaus oli vihdoin saatu siltä osin suoritettua olikin siinä jo tullut tunnin verran istuttua ja mestat oli aika valmiit jo poistumaan bussista, ja matkaan. Kiva 4h köröttely edessä mutta päästiin perille eikä bussi hajonnut kertaakaan!!
St. Paulin maanalinen joki on kait maailmanpisin navigoitavissa oleva maanalainen joki, tai näin nämä ainakin täällä väittää. 8.2km pitkä, korkeimmalta kohtaa joku reilu 60m tippukivee ja lepakoita ja syvimmillään huikeat 9m. Sinne dallaminen oli sabangista reilun 5km suuntaansa halki viidakon, mikä osoittautui hyväksi jumpaksi. Muutaman minuutin jälkeen olin aivan hiestä märkänä ja paskana, oon ilmeisesti vaihteeksi aika hyvässä kondiksessa. No perillä sit pikku botskiin ja sisuksiin ihmettelemään tippukivestä muodostuneita hahmoja joita olivat mm. dinosaurus, lintu, benji hyppääjä, paljon kasviksia, kynttilä ja tietty katollisessa maassa jeesusta, neitsyt Mariaa, viisaita tietäjiä ja tietty Sharon Stone ja paljon muuta. Ihan kaikkee en juuri noin nähnyt mutta kyl niihin omassa pikku päässä sain aina jonkun muodon. Reilu kilsa luolaan sisälle ja ympäri. Olisi vaatinut erikoisluvan jos olisi halunnut mennä vielä syvemmälle mutta samaa luolaa se ois ollut kuitenkin enkä tosin tiennyt mitään kyseisestä erikoisluvasta.
Sabang sinänsä oli aika semi-tylsä pikku mesta mutta se maanalainen joki ja sinne dallaaminen olivat ihan asiallista setii. En viihtynyt mestoilla kuin paripäivää ja tulin takas Puertoon tänään aamupaivällä. Tällä kertaa jeepneyllä joka hajos kerran keskelle ylämäkee ja kärsi myös yhden rengasrikon. Yritän että tuo oli eka ja viimeinen jeepney matka tässä maassa, ei oikein sovi minun mittaiselle ihmisellle. Polvet kiinni edessä olevassa selkänojan raudoissa ei ole kivaa ajanvietettä kuoppaisella tiellä. Mitäs vielä, no en jaksa enään kyylää tätä monitoorii joten ei mitään, joku toinen kerta lisää.